Minulle – ja monelle muullekin – kesäfestivaali on vuoden ykköstapahtuma tanssin saralla. Tällä viikolla keräännymme Helsinkiin Yalla!-festivaaliin. Viimekertaisen perusteella odotukset ovat korkealla.

Olen kasannut omat kurssipalettini pääosin vierailevien opettajien tarjonnasta, erityisesti orkesterin kanssa tulen viettäneeksi melkoisesti aikaa.

Etukäteen nyppii se, että kurssiaikataulujen vuoksi en pääse näkemään ensimmäistäkään päivänäytöstä. Pahus. Vaikka kaikki tapahtumat ovat keskittyneet yhteen taloon, silti jää paljosta paitsi.

Navigoin, siis olen

Iltaohjelmat ovat uusissa paikoissa, mikä Helsingissä navigointiin tottumatonta pikkuisen hirvittää. Luotan siihen, että sama osoite on sen verran monella festivaalikävijällä, että seuraa-johtajaa-leikillä pääsee aina loppujen lopuksi oikeaan paikkaan.

Erityisen kovat odotukset keskittyvät lauantai-iltaan. El Hosseny Dancen tuottama Mahmoud Redan 80-vuotisjuhlanäytös tarjoilee festivaalin kansainvälisimmän esiintyjäkaartin.

Omasta puolestani odotan kovasti myös torstai- ja perjantai-iltojen suomalaisia tanssijoita. Suomalaistanssijoiden taso on niin korkea, että luvassa on varmasti kaksi upeaa tanssi-iltaa orkesterin säestyksellä.

Kohta on Yallan aika. Tanssijat, pian nähdään!